Vihreästä energiasta älykkääseen infrastruktuuriin

Miksi sähköverkosta tulee seuraava strateginen taistelukenttä

Eurooppa rakentaa tuuli- ja aurinkoenergiaa ennätysvauhdilla, mutta uudet, paljon energiaa kuluttavat käyttäjät kuormittavat jo järjestelmää. Yhä suurempi osa vihreästä energiasta menee hukkaan, ellei nykyistä sähköverkkoa laajenneta ja optimoida älykkäiden ratkaisujen avulla.

Vihreä siirtymä kiihtyy kaikkialla Euroopassa. Siemens ja muut eurooppalaiset toimijat viittaavat vähintään 35 prosentin sähköistämistavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, jotta REPowerEU‑tavoitteet voidaan saavuttaa. Taso asettaa huomattavasti suuremmat vaatimukset koko sähköinfrastruktuurille. Samalla suunnitelmat laajamittaisesta merituulivoiman rakentamisesta, liikenteen ja teollisuuden sähköistämisestä sekä energiasyöppöjen datakeskusten kasvava kysyntä vievät sähköverkon uuteen vaiheeseen.

Jo nyt kehitys on osoittanut keskeisen haasteen: yhä suurempi osa vihreästä energiasta jää hyödyntämättä. Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinetin tietoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että 18 prosenttia merituulivoimatuotannosta meni hukkaan kesäkaudella 2025, koska sähköverkko ei pystynyt vastaanottamaan energiaa.

”Uusiutuvan energian rakentaminen on ollut pitkään keskiössä, ja se on ollut välttämätöntä”, sanoo Andreea Balasiu, Siemensin Electrification & Automation ‑toimintojen johtaja Tanskassa. ”Ilman vastaavaa fyysisen infrastruktuurin päivitystä vaarana on, että kehitys hidastuu.”

Hänen mukaansa paine sähköverkkoja kohtaan näkyy jo useissa Euroopan osissa, joissa kapasiteetti ei pysy kasvavan kysynnän perässä. Kysyntää kiihdyttävät uudentyyppiset kuluttajat.

”Datakeskuksista tulee huomattavasti enemmän yhteydenottoja. Monet niistä haluavat liittyä suurjänniteverkkoon, ja niiden sähkönkulutus mitataan megawateissa. Tämä muuttaa pelisääntöjä”, hän kertoo.

Andreea Balasiu, Siemensin Electrification & Automation ‑toimintojen johtaja Tanskassa Kuva: Siemens

Grid First – sähköinfrastruktuuri etusijalle

Kun vihreän siirtymän ensimmäinen vaihe keskittyi uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen, kehitys viittaa nyt strategiseen muutokseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että infrastruktuuri pysyy mukana.

Siemens toimii ”Grid First” ‑periaatteen mukaisesti: sähköinfrastruktuuria on priorisoitava muun siirtymän edellytyksenä.

”Tarvitsemme ensin energiamoottoritiet – sekä suuret että pienet – muuten emme saa täyttä hyötyä tuuli- ja aurinkosähköön tehdyistä investoinneista”, Andreea Balasiu sanoo.

Samalla hän peräänkuuluttaa vahvempaa strategista keskittymistä koko arvoketjun sähköistämiseen.

”Poliittiselta tasolta puuttuu selkeitä ja kunnianhimoisia sähköistämistavoitteita niin Euroopan tasolla kuin kansallisella tasolla. Kyse on selkeän suunnan asettamisesta ja siitä, ettemme puhu pelkästään tuulivoiman gigawateista, vaan myös siitä, miten sähköverkkoa todella rakennetaan ja hyödynnetään”, hän sanoo.

Sähkön kuluttajista tulee välttämättömiä voimavaroja

Sähköverkon laajentaminen on vihreän siirtymän edellytys. Siemensin mukaan kyse ei kuitenkaan ole joko–tai‑ratkaisusta. Samalla kun fyysistä infrastruktuuria on laajennettava, nykyisessä sähköverkossa on merkittävää – ja usein hyödyntämätöntä – potentiaalia, joka voidaan vapauttaa digitalisoinnin ja älykkään ohjauksen avulla.

Toisin sanoen on rakennettava uutta ja ajateltava nykyisiä ratkaisuja älykkäämmin.

Datan, tekoälyn ja niin sanottujen digitaalisten kaksosten avulla sähköverkkoa voidaan optimoida ja käyttää lähempänä sen kapasiteettirajoja – ilman välttämätöntä tarvetta suurille investoinneille uusiin kaapeleihin ja laitoksiin. Kyse on paremmasta järjestelmän läpinäkyvyydestä ja kyvystä simuloida ja ennakoida kuormituksia reaaliajassa.

Tämä näkyy jo käytännössä: Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid käyttää digitaalisia kaksosia dynaamisten skenaarioiden testaamiseen ja mahdollisten pullonkaulojen varhaiseen tunnistamiseen. Norjassa Elvia optimoi sähköverkon kapasiteetin käyttöä datalähtöisten algoritmien avulla.

”Meidän on sekä laajennettava että modernisoitava samanaikaisesti, jos hyvät aikomukset halutaan muuttaa käytännön hyödyiksi. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat paremman ymmärryksen sähköverkoistamme ja mahdollistavat niiden huomattavasti tehokkaamman käytön”, Andreea Balasiu kertoo.

Hän huomauttaa myös, että tulevaisuuden energiajärjestelmää määrittää yhä enemmän joustavuus kulutuspuolella. Uudentyyppiset kuluttajat – kuten datakeskukset, teolliset laitokset ja energian varastointiratkaisut – voivat toimia aktiivisesti sähköverkon tasapainottamisessa.

”Jos alamme nähdä kuluttajat joustavina voimavaroina pelkän kuorman sijaan, avautuu täysin uusia mahdollisuuksia. Ne voivat auttaa keventämään sähköverkon kuormitusta ja luomaan vakaamman toiminnan.”

Tämä toteutuu muun muassa akkujen ja älykkään, dynaamisen ohjauksen avulla, jossa kulutusta siirretään ajallisesti. Näin energiajärjestelmästä ei tule pelkästään suurempi – vaan myös älykkäämpi ja sopeutumiskykyisempi.

Meillä on kaikki rakennuspalikat kestävämpään energiajärjestelmään

Siemensille johtopäätös on selvä: jotta Eurooppa onnistuu vihreissä tavoitteissaan, tarvitaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa koko energiajärjestelmään. Kyse ei ole vain uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä, vaan ennen kaikkea siitä, että energia voidaan jakaa, hyödyntää ja integroida tehokkaasti sektorirajojen yli.

”Meillä on rakennuspalikat: teknologiat ovat olemassa ja lähtökohtamme on vahva – myös Tanskassa. Mutta meidän on saatava investoinnit, sääntely ja teknologia kulkemaan samaan suuntaan”, Andreea Balasiu sanoo.

Hänen mukaansa näkökulma ulottuu ilmastokysymyksiä laajemmalle. Kestävä ja älykäs sähköverkko on ratkaisevan tärkeä myös Euroopan kilpailukyvylle, energiaomavaraisuudelle ja kyvylle houkutella uusia investointeja.

Siten sähköinfrastruktuurista tulee muutakin kuin tekninen välttämättömyys – siitä tulee strateginen edellytys tulevaisuuden yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle.

Huhtikuu 2026