Paikallisen julkisen liikenteen tulevaisuus

Tehtävänä muotoilu

Joka aamu miljoonat ihmiset suuntaavat S-Bahn-paikallisjunille Saksan kaupunkikeskuksissa. Pelkästään Münchenissä joka päivä sadattuhannet ihmiset luottavat niihin päästäkseen perille turvallisesti ja ajallaan. Jokaisen sujuvan työmatkan takana on tarina innovaatiosta ja inhimillisestä nerokkuudesta – tarina, joka osoittaa, että harkittu muotoilu ei vain näytä paremmalta, vaan on myös kestävämpää. Benno Schiefer, Siemens Mobilityn entinen johtava teollinen muotoilija ja nykyinen osa-aikaeläkeläinen, tietää tämän paremmin kuin kukaan. Hänet palkittiin Vuoden keksijänä 2025 innovaatiosta, joka vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinkertaiselta: Miten suunnitellaan S-Bahn-junan keula? Keulan takana piilee kuitenkin monimutkainen palapeli aerodynamiikkaa, estetiikkaa ja käytettävyyttä – palapeli, jonka ratkaisusta voi tulla koko toimialan suunnannäyttäjä.

Muodon näkymätön voima

”Alkuperäinen ulkoasun suunnittelutoimeksianto tuli ulkopuoliselta studiolta osana tarjousasiakirjoja. Se oli moderni, mutta ei ideaali aerodynamiikan kannalta”, Schiefer muistelee tehtävänsä alkua. Se, mikä saattoi ulkopuolisesta vaikuttaa puhtaasti esteettiseltä ongelmalta, osoittautuikin perustavanlaatuiseksi kysymykseksi energiatehokkuudesta. Toisin kuin autot, S-Bahn-junat liikkuvat yleensä molempiin suuntiin. Tämä asettaa aerodynaamisen haasteen: junan etu- ja takapään on toimittava vuorotellen joko keulana tai peränä kulkusuunnasta riippuen. Molemmat asennot asettavat täysin erilaisia vaatimuksia pään muodolle. Ajoneuvon edessä ilman tulisi virrata mahdollisimman pienellä vastuksella patopainehäviöiden minimoimiseksi. Takana taas tavoitellaan hallittua virtauksen irtoamista. Autoteollisuudessa tämä ristiriita ratkaistaan epäsymmetrisellä muotoilulla: edestä virtaviivainen ja pyöreä, takaa tarkoituksella kulmikas.

Kiskokalustolle tämä on mahdotonta, koska sama pääty hoitaa molemmat tehtävät. Schieferin lähestymistapa oli yhtä yksinkertainen kuin nerokas: hän yhdisti ajoneuvon keulan ja perän muodon ja toiminnan.
Tuloksena on orgaanisesti virtaava muoto, joka on optimoitu molempiin suuntiin ja vähentää ilmanvastusta tasapuolisesti molemmissa ajosuunnissa.

Tämä perustui tarkkoihin virtausanalyyseihin ja lukuisiin simulaatioihin, joita hänen kollegansa aerodynamiikan osastolta suorittivat testaamalla erilaisia säteitä, kaltevuuksia, kaarevuuksia ja siirtymiä. Yhdistämällä teknisen laskennan ja suunnitteluintuition he loivat muodon, joka toimii hyvin aerodynaamisesti ja näyttää samalla esteettisesti tasapainoiselta. Tuloksena on rakenne, joka mahdollistaa merkittävät energiansäästöt junan koko käyttöiän ajan ja vähentää melutasoa käytön aikana: juna, joka on hiljainen, tehokas ja visuaalisesti miellyttävä — juna, joka kirjaimellisesti liukuu sulavammin ilman halki.

Ihminen keskiössä

Lopputulos tekee vaikutuksen käytännöllisyydellään, mutta myös esteettisellä erinomaisuudellaan. Uusi keula tuo Münchenin kaupunkikuvaan modernin, tulevaisuuteen suuntautuvan ilmeen vuodesta 2028 alkaen. Se on liikkuva todiste siitä, että tehokkuus ja tyylikkyys eivät sulje toisiaan pois.

Monialaisen ajattelun voima

Se, mikä erottaa Schieferin lähestymistavan muista, on hänen epätavallinen yhdistelmänsä teknistä asiantuntemusta ja luovaa näkemystä. Hänen kaksoispätevyytensä konetekniikan insinöörinä ja muotoilijana antaa hänelle mahdollisuuden lähestyä ongelmia erilaisella tavalla, kahdessa vaiheessa. Ensiksi hän kehittää ideoita miettimättä teknistä toteutettavuutta, ja vasta toisessa vaiheessa hän tutkii niiden käytännöllisyyttä. ”Innovaation kannalta on ratkaisevaa katsoa oman tieteenalansa rajojen yli”, hän korostaa. Tämä vakaumus juurtui Schieferiin häntä muovanneiden opiskeluvuosien aikana, joiden aikana hän työskenteli eri yrityksissä opintojen ohessa – se oli raskasta, mutta näkökulmaa laajentavaa aikaa.

Tuolloin eräs professori antoi hänelle neuvon, joka ohjaa hänen työtään tähän päivään asti: ”Luovan prosessin alussa on aina kuviteltava, että mikä tahansa on mahdollista, ja on esitettävä oikeat kysymykset. Kysymyksiä, jotka eivät suoraan pakota mieltäsi ja mielikuvitustasi ennalta määrättyyn korsettiin.” Tämä asenne heijastuu Benno Schieferin metaforassa: ”Jos kysyt, miltä uusi leivänpaahdin voisi näyttää, saat vastaukseksi vain uuden peltilaatikon, jossa on vastuslankoja. Mutta jos kysyt avoimemman kysymyksen, kuten millaisia uudenlaisia tapoja on saada rapeaa leipää, mielesi on vapaa keksimään täysin uusia ideoita.” Häntä ajaa eteenpäin uusien ratkaisujen nopea toteuttaminen. ”Minut täyttää suurimmalla ilolla se, kun näen idean suoraan tuotannossa ja tiedän, että se toimii”, hän sanoo kuvaillessaan hetkeä, jolloin visiosta tulee konkreettista todellisuutta.

Teknologiaa tarkoituksella

Numerot puhuvat puolestaan: Luvut puhuvat puolestaan: innovatiivinen S-Bahn-muotoilu oli merkittävä tekijä vuoden 2023 Münchenin tarjouskilpailun voitossa – kyseessä on yli 2 miljardin euron arvoinen sopimus. Mutta näiden vaikuttavien lukujen takana piilee vielä tärkeämpi oivallus: tarkoituksenmukainen teknologia kannattaa. Hänen keksintönsä on paras todiste siitä, miten muotoilu, kekseliäisyys ja kestävä kehitys voidaan yhdistää luomaan todellista lisäarvoa miljoonien ihmisten arkipäivään. Aikana, jolloin kestävä liikkuminen on yksi yhteiskunnan keskeisistä haasteista, Münchenin S-Bahn-projekti osoittaa, miten innovaatio syntyy siellä, missä inhimilliset tarpeet, tekninen huippuosaaminen ja yritysvastuu kohtaavat. Ja näin tarina junan keulasta muuttuu visioksi tulevaisuudesta, joka on jo muotoutumassa tänään.